sunnuntai 6. lokakuuta 2013

6.10.


Viikko on mennyt aika vaihtelevasti. Koulussa ja kavereiden kanssa mennyt tosi hyvin. Mutta sitten täällä laitoksella ei ole mennyt hyvin. Oon kokenut viimeset pari kuukautta hirveetä vääryyttä ja nyt asia nostettiin tällä viikolla pöydälle ja alettiin puhua siitä. Mutta täällä en siitä sen enempää ala kertomaan kumminkaan. Mutta sekin asia menossa parempaan päin mutta koska sitä tietää milloin taas tälläinen alkaa uudestaan. Toivotaan ettei ala uudestaan enään koskaan.
Luokan kanssa piti istua perjantaina sadonkorjuu messuilla Lahden messukeskuksessa. Voin sanoa että oli harvinaisen tylsää ja pitkästyttävää, meinasin nukahtaa sinne valehtelematta. No mutta siitäkin päivästä selvittiin. Eilen oltiin sitten vähän kaveri porukan kanssa istumassa iltaa yhdessä. Minä vasta suuntasin kotia kohti kahden jälkeen yöllä ja kolmen maissa yöllä nukkumaan. Tänään sitten menee tää päivä löhöillessä ja lenkkeilessä. Huomenna taas kouluun ja perjantaita odotellessa.


Mun itsetunto on taas koitellut. Tuntuu et oon menossa taas kroppani kanssa hieman väärää suuntaan, mutta sitä en anna tapahtua enään. Aikaa ja voimia se vaatii mutta kyllä mä uskon että tää taas hyväksi kääntyy. Nyt kun mä olen oikeesti suht tyytyväinen mun ulkonäköön sekä siihen mitä sain kehonmittauksesta tulokseksi niin se on aivan huippua. Mulla on aivan hirveästi lihasta mun kropassa, en olis ikinä uskonu et näin paljon. Nyt pakko jatkaa samaan malliin ettei käy huonosti. Kyllä mä pystyn. Pakko.

Mä olen taas pystynyt käymään lenkillä pitkästä aikaa juosten. Perjantaina oli ihanaa juosta pitkästä aikaa se 5km lenkki kun jalat oikeesti kestivät. Tänää olis taas tarkotus suunnata lenkki polulle illasta.

Suru liian suuri
Ei mahtunut sun sydämeen
Tahdoit täältä pois
Jo kun oli aamu varhainen

Nyt se on luonamme
Se suru, jota et jaksanut kantaa, kestää
Viha, väsymys, murhe
Mahtuu sydämiimme, se sattuu, piinaa, ilon estää

Elämä oli sinulle liian raskas kantaa
Lensit vain lyhyen aikaa
Nyt et enää kärsi, tunne lain
Luonasi on hiljaisuutta vain

Yksi meistä vähemmän
Tiedän, olisit ollut paljon enemmän
Kuin mihin uskoit pystyväsi
Maailma olisi ollut ystäväsi

Mutta nyt olet poissa
Olet silti luonamme aina
Kauniissa, lämpimissä muistoissa
Ehkei joskus enää suru paina

Ikävöimme sinua
Olit myös osa minua
Lähdit pois liian varhain
Mutta mielessämme olet ain

1 kommentti:

  1. Älä ole huolissasi kropastasi :) sä oot just täydellinen <3

    VastaaPoista