Heippa ! Mua ei ole täällä vähään aikaan nyt näkynyt eikä kuulunut. Hyvin on mennyt, pieniä poikkeuksia lukuun ottamatta. Huomenna alkaa kauan odotettu työssäoppiminen eli toppi. Kaksi kuukautta menee siellä ja helmikuussa vasta seuraavan kerran kouluun. Käytiin tänään luokka kavereiden kanssa syömässä Subwayssa, osa lähti viellä keilaamaan sen jälkeen mutta mulla oli sitten muuta tekemistä illaksi. Nyt ei sitten nää koko luokaa pariin kuukauteen. Ihan hassua kun oli viellä huomenna menossa kouluun, mutta tyhjennettiin kaapit niin tuli aivan sellainen olo että nyt loppu koulu. Mutta huomista odotellaan hieman jännittyneinä.
Sitten vähän asunto asiaa. Mä olen tehnyt päätöksen että muutan tukiasunnosta pois maaliskuun aikana jos vain asunnon löydän. Oon ihan innoissani mun ratkasusta kun tavallaan sitten pystyy aloittamaan aivan puhtaalta pöydältä kaiken ja uuden alun tälle elämälle. Pääsen alottamaan itsenäisemmän elämän ja vahvempana kuin koskaan aikasemmin. Kaikkien jälkeen mä olen tässä pisteessä, että mä oikeesti uskallan ottaa askeleen siihen suuntaan mihin mä oikeesti tahdon.
Kaikesta voi selvitä. Ihan kaikesta. Sen eteen pitää tehdä töitä avulla ja tuella. Mistään ei yksin tarvitse selvitä, sitä varten on perhe, sukulaiset, ystävät ja muu tukiverkosto. Minä sanon tän siksi, että mä olen käynnyt kaikkea sellaista läpi koko tähän astisen elämän aikana mitä ei toivoisi liian nuorena kellekkään ja joitain sellaisia asioita mitä ei koskaan toivoisi kellekkään. Minä olen oppinut nauttimaan pienistä iloista ja arvostan asioita mitkä ei kaikille ole olleet itsestään selvyys. Mä olen joutunut myöntämään virheeni ja väärään suuntaan menoni, sekä sen että olen väärässä. Olen myös joutunut myöntämään sen että nyt tarvisin apua ja haluan selvitä tietyistä asioista. Vaikka on huonoja päiviä niin pitää muistaa, että niiden jälkeen odottaa taas ne hyvät päivät. Ihan oikeesti tää elämä on ainutkertaista, tätä ei pääse elämään uudestaan kun aika jättää kenenkin kohdalla jossain vaiheessa. En minäkään jossain vaiheessa uskonut sitä että oikeesti tää on mun ainoa elämä. Nyt sen on oppinut, mutta aivan liian suurien asioiden ja menetysten kautta. Me kaikki ollaan arvokkaita ja tärketä.
Ei mulla muuta tällä kertaan :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti